”Ohjelmointi on luovaa, ehkä toisella tavalla kuin perinteinen taide. On tyydyttävää nähdä, kun pienistä palasista kasvaa iso kokonaisuus”, ohjelmoija Teemu Kaukoranta sanoo.

Ammattilainen osaa tulkita koodien lisäksi asiakasta

Oulun yliopiston alumni ja ohjelmoija Teemu Kaukoranta kuvailee työtehtäviään monipuolisiksi. Oman työpanoksensa avulla koodari voi helpottaa muiden elämää.

Toisin kuin voi luulla, koodarit eivät ole kammioihinsa hautautuneita Matrix-erakkoja. Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat osa työkalupakkia.

”Yksi tärkeimpiä ohjelmoijan ominaisuuksia on se, että osaa keskustella ihmisten kanssa. Kun asiakas tilaa projektin, on tärkeää, että osaa ottaa sen, mitä asiakas sanoo ja muuttaa sen ominaisuuksiksi ohjelmaan. Ei vain se, että osaat toteuttaa ohjelman teknisesti, vaan se, että ymmärrät asiakkaan tarpeen”, Solita Oy:llä työskentelevä Teemu Kaukoranta sanoo.

”Meidän ihmisten on vaikea hahmottaa mitä haluamme, ennen kuin meillä on toivottu ominaisuus edessämme. Sen takia pitää koettaa ymmärtää, mitä asiakas oikeasti haluaa – ei sitä, mitä asiakas luulee haluavansa.”

 

Määrätietoisesti kohti Oulua

Teemu Kaukoranta tiesi mitä halusi, kun hän muutti Raahesta Ouluun vuonna 2009. Hän kertoo tulleensa yliopistoon isoveljen perässä.

”Veljeni oli silloin Nokialla töissä, sitten kävi niin kuin kävi. Ehdin opiskella puoli vuotta ennen kuin hän muutti Helsinkiin töihin. Vanhemmat asuvat vielä Raahessa, on mukava olla heitä lähellä.”

Nokian veturin tai isoveljen lähtö eivät huolettaneet tietojenkäsittelytieteiden opiskelijaa.

”Sivuaineeni oli tietotekniikka. Nuoresta asti olen tykännyt olla tietokoneiden kanssa tekemisissä. Tuli kuljettua isoveljen jalanjäljissä, näin miten mielenkiintoista työtä hän teki. Tämä on hyvä ammatti”, Kaukoranta sanoo.

”En edes hakenut muualle. Tiesin, että tänne otetaan paljon hakijoita ja minulla oli hyvät lähtöpisteet. Olin aika varma, että jos mitään kauheaa ei tapahdu, pääsen opiskelemaan.”

Kaukoranta sanoo, että kun valmistautuu järkevästi, pitäisi opiskelupaikan saannin sujua hyvin.

Kun Kaukoranta aloitti opinnot, hän hakeutui heti opiskelijajärjestöjen toimintaan. Täysin tuntemattomaan hän ei hypännyt, koska Kaukoranta oli ollut jo lukiossa mukana Raahen lähiverkkotapahtumia eli laneja järjestävässä porukassa. Lanien tapahtumajärjestelyistä ja yhdistystoiminnasta otettiin vastuuta paikkakunnalta muualle muuttaneiden, vanhempien järjestäjien jäädessä pois toiminnasta.

”Yliopistossa tavoitteeni oli alusta alkaen tutustua ihmisiin, saada uusia kavereita ja olla mahdollisimman aktiivinen kiltatoiminnassa. Heti ensimmäisenä vuonna olin Blanko ry:n hallituksessa. Päätökseni oli hyvä, sillä sain paljon kavereita ja tuli käytyä tapahtumissa”, Kaukoranta kertoo suositellen kiltatoimintaan mukaan menoa.

Opiskeluaikojen kohokohta oli vaihto-opiskelu Hong Kongissa The Chinese University of Hong Kong -yliopistossa. Kaukoranta kehottaa harkitsemaan tosissaan vaihtoa, joka on hänen mielestään ainutlaatuinen tilaisuus tutustua eri maihin ja kulttuureihin.

”Järjestötoiminnassa mukana olo ja vaihdossa käynti ovat vaikuttaneet työllistymiseeni. Sain ensimmäisen alan työpaikkani toisena opiskeluvuonna, koska yhdistystoiminnassa mukanaolollani pystyin osoittamaan, että olen aktiivinen, sosiaalinen ja voin ottaa vastuuta.”

Kaukoranta sanoo, että harrastuksista on ollut hyötyä. Hän oli mukana perustamassa oululaista pelinkehityskerhoa Stage ry:tä.

”Sekin on vaikuttanut, että vapaa-aikana tuli koodailtua paljon. Hong Kongista tultuani sain työpaikan erään vaihdossa oppimani tekniikan ansiosta. On mukavaa saada asioita aikaan ja tutustua ihmisiin. Kun on monessa mukana, tapahtuu yleensä hyviä asioita.”

Pro gradun ytimenä oli koodi

Välillä on uskallettava tehdä rohkeita ratkaisuja. Kaukoranta oli työskennellyt puoli vuotta Indalgo Oy:llä, kun hän päätti irtisanoutua.

”Työpaikka oli mukava, mutta halusin tehdä gradun. Se ja aikaa vievä projektikurssi olivat tekemättä. Rutistin ne kasaan hieman yli puolessa vuodessa.”

Opinnäytteen aihe – modernien internetsivustojen selainsovelluksien reaktiivinen ohjelmointi – löytyi opiskelijoille järjestetystä seminaarista.

”Aihe kuulosti sellaiselta, josta minulla oli jo tuolloin näkemystä. Olin tehnyt web-sovelluksia jonkin aikaa. Halusin tehdä gradun, jossa voin ohjelmoida huomattavan määrän, jotta minun tarvitsisi kirjoittaa vähän vähemmän”, Kaukoranta naurahtaa.

”Vertailin kahta eri ohjelmointityyliä ja sitä, millaista koodia ne tuottavat, kun tyylejä seurataan.”

Suurimpana tavoitteena oli valmistua, vaikka arvosana olisi alempikin. Kaukoranta on tyytyväinen saamaansa ohjaukseen ja lopputulokseen, joka oli sittenkin odotuksia parempi.

”Usein näkee ihmisten venyttävän pro gradun valmiiksi saamista arvosanan vuoksi. Se on ymmärrettävää, kun graduun vuodatetaan omia ajatuksia. Siihen kulminoituu vuosien opiskelu, joten totta kai sen haluaa tehdä hyvin.”

Kaukoranta työllistyi hieman ennen valmistumistaan. Hän tutustui Pestipäivillä Ouluun toimiston avanneeseen Solita-yritykseen.

”Valmistuessa oli yllättävän vaikeaa tajuta, ettei ollut enää opiskelija. Oma identiteetti muuttui”, koodari pohdiskelee.

Iloisen ja avoimen Kaukorannan tekemä vapaaehtoistyö ei yllätä. Hän on mukana vetämässä kaikille tytöille ja naisille avoimia ClojureBridge -yhteisöä ja Rails Girls -työpajoja, joissa opetellaan koodausta.

Vaikka naiset ovat alalla vähemmistö, ei Kaukorannan mielestä mielikuva tietokoneista vain poikien juttuna ole todenperäinen.

”Ei ole mitään syytä, että ohjelmointi olisi vain miesten juttu. Työyhteisöjen monimuotoisuudesta ei ole mitään haittaa. Minulle olisi tärkeää, että kun jään eläkkeelle, työyhteisöt olisivat sukupuolijakaumaltaan ja monimuotoisuudeltaan tasaisempia. Uskon tasa-arvoon ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin kaikille.”

 

Kuka?
Teemu Kaukoranta

» Valmistunut tietojenkäsittelytieteiden maisteriksi vuonna 2015 Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.
» Pro gradu -tutkielman aiheena oli ”Patterns in Reactive Programming: from Transformative to Reactive”.
» Töissä kuusihenkisen tiimin jäsenenä ohjelmoijana Solitalla.
» Oli opiskellessaan kiltajärjestö Blanko ry:n hallituksessa kaksi vuotta. Ensin rahastonhoitaja, sen jälkeen tapahtumavastaava. Mukana perustamassa oululaista pelinkehityskerhoa Stage ry:tä.
» Yliopisto-opinnoissa-parasta oli vaihto-opiskelu. Vaihdosta sai ainutlaatuisia muistoja, lomamatkatkin ovat erilaisia kuin vaihto-opiskelu.
» Haastavinta opiskeluissa oli saada kandi tehtyä. Kursseilla oli selkeät aikataulut, mutta kandin tekoa oli helppo venyttää. Hyvän ohjaajan rakentava ja nopea palaute auttoivat.
» Ensimmäinen selvästi oman alan työ oli TopOne Oy vuonna 2011.
» Unelmoi Indianapolis Colts -joukkueen Super Bowl -voitosta ja siitä, että saa oppia ammatissaan koko ajan lisää. Yliopisto-opiskelusta sai hyvän pohjan oppimiselle, siellä oppi oppimaan.

Maija Räsänen

Kirjallisuutta ja suomen kieltä opiskeleva toimittaja, joka rakastaa tarinoita niiden kaikissa eri muodoissaan.

Lue lisää: