Oulun ylioppilaslehti 2016

Ammattikorkekoulusta yliopistoon

Opiskelijaroolit-juttusarjassamme esittelemme erilaisia rooleja, joita opiskelijoillamme Oulun yliopistossa on. Viimeisessä jutussa esittelemme ammattikorkeakoulusta yliopistoon jatkaneen informaatiotutkimuksen maisteriopiskelija Hanne Uusitalon.

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Hanne Uusitalo opiskelee neljättä tutkintoaan, mikä on yllättänyt hänet itsensäkin. Peruskoulun jälkeen kun tuntui, ettei hän halua opiskella pitkään, vaan ampaista mahdollisimman pian työelämään. Nyt hän opiskelee Oulun yliopistossa informaatiotutkimuksen maisteriohjelmassa.

”Tuli tehtyä vähän hutitutkintoja. Siinä vaiheessa opiskelu alkoi todella kiinnostaa, kun tajusin, ettei sitä tehdä opettajaa, vaan itseä varten”, aiemmin hiusalaa ja audiovisuaalista viestintää opiskellut Uusitalo sanoo.

Vasta ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi opiskellessaan Uusitalo alkoi tosissaan miettiä mahdollisesti jatkavansa joku päivä yliopistoon. Valmistumisensa jälkeen hän teki lyhyitä työpätkiä kirjastoalalla, mutta vakituista työsuhdetta ei tullut vastaan.

”Vastavalmistuneena ajattelin, etten opiskele enää ikinä, mutta äkkiä se opiskeluinto löytyi uudelleen. Päätin, että jos en saa oman alan töitä, haen yliopistoon jatkamaan kirjastoalan opintoja.”

Uusitalon tavoitteena oli parantaa ja laajentaa työllistymismahdollisuuksiaan. Nykyään monissa kirjastoalan tehtävissä vähimmäisvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Uusitalon vuosikurssilla on paljon tuttuja ammattikorkeakoulusta, sillä monella on ollut halu syventää osaamistaan yliopistossa.

”Kaikki vähimmäisvaatimuksen jälkeen on plussaa,” hän toteaa.

Erillisvalinnassa maisteriohjelmaan

Yliopistoon voi hakeutua monta tietä. Uusitalo haki Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen maisteriohjelmaan erillisvalinnassa, jolloin hänen aiempi ammattikorkeakoulututkintonsa samasta pääaineesta riitti hakuperusteeksi.

”Minulla ei ollut pääsykoetta tai haastattelua. Lähetin vain todistukset ja sitten odotin, pääsinkö sisään. Jouduin aika pitkään jännittämään, mutta kun pääsin, olin tosi innostunut”, Uusitalo muistelee.

Uusitalon mielestä suurin ero ammattikorkeakoulun ja yliopisto-opiskelun välillä on itsenäisyys. Yliopistossa omista opinnoista pitää ottaa enemmän vastuuta, mutta vapautta valita on myös enemmän.

”Kyllähän siellä ammattikorkeassa mentiin oman porukan kanssa parijonossa ja käsikädessä luennolta toiselle. Yliopistossa jokaisella on vähän eri opintoja. Kursseilla ei juurikaan vaadita läsnäoloa ja kirjatenttejä on paljon”, Uusitalo luettelee.

Ammattikorkeakouluopiskelu on Uusitalon mukaan koulumaisemaa ja käytännönläheisempää. Siksi hän kokeekin ammattikorkeakoulutaustastaan olevan hyötyä nykyisissä opinnoissaan.

”Ainakin näissä informaatiotutkimuksen opinnoissa osaa joitain juttuja miettiä kirjastotyön käytännön kannalta ihan eri tavalla. Koska minulla on jo työkokemusta, olen valmiiksi miettinyt mikä minua itseäni kiinnostaa. Täällä pitää vaan potkia itseään enemmän, kuin ei ole sellaista kiinteää marssijärjestystä.”

Kohti tieteellisempää opiskelua

Yliopisto-opiskelu poikkeaa käytännönläheisestä ammattikorkeakouluopiskelusta myös tieteellisyydellään. Uusitalon koulutus on aiempaa laajempi, eivätkä kaikki opintojaksot liity välttämättä kirjastoalaan.

”Olen joutunut opettelemaan kokonaan uuden tyylin opiskella. Alussa oli hämmentävää, kun kaikki infotilaisuudet tuntuivat koskevan muita kuin maisteriopiskelijoita. Oman oppiaineen opettajalta sain paljon apua”, kertoo Uusitalo.

Yliopistossa on Uusitalon mukaan myös enemmän opiskelijatoimintaa, kuin ammattikorkeakoulussa. Ainejärjestöt ovat aktiivisia ja järjestävät paljon juhlia ja muita tapahtumia.

”Oma asenne opiskelijatoimintaa kohtaan on muuttunut. Olen yrittänyt aktivoitua enemmän ja olen mukana ainejärjestöni hallituksessa.”

Uusitalon tavoitteena on valmistua kahden vuoden sisällä. Hän on edelleen kiinnostunut kirjastotyöstä, joka on ollut hänen unelma-ammattinsa jo lapsesta saakka.

”Mutta olen avoin myös kaikille muille vaihtoehdoille. Tällä tutkinnolla voi tehdä paljon muutakin”, hän iloitsee.

Kevään yhteishaussa voimaan tulleen ensikertalaiskiintiön myötä yliopistoon pääsy vaikeutuu alaansa vaihtavilla tai ammattikorkeakoulusta jatkavilla. Lisäksi opintotukikuukaudet vähenevät ja opintoraha laskee elokuussa 2017, joten muita rahoitusratkaisuja voi joutua miettimään. Uusitalo kuitenkin kannustaa hakemaan ammattikorkeakoulun jälkeen yliopistoon, jos opiskelumotivaatiota vain löytyy ja se on muutoin mahdollista.

”Yliopistotutkinnon hyvä puoli on se, että sen myötä pystyy tekemään monenlaista”, Hanne Uusitalo toteaa.

Kuka?

Hanne Uusitalo

» 31-vuotias informaatiotutkimuksen maisteriopiskelija, sivuaineenaan viestintä.

» Asuu Oulun keskustassa ja on sinkku.

» Aiemmin opiskellut kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa ammattikorkeakoulussa sekä audiovisuaalista viestintää ja hiusalaa.

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää: